Energia 2016 Blogi

9. syyskuuta 2016 14.10

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä

Euroopan Unionin komission taakanjakoesitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tehtiin heinäkuussa 2016. Siinä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen osalta Suomen päästövähennykseksi ns. taakanjaossa ehdotetaan 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Kohteena ovat liikenne, asuminen (rakennusten erillislämmitys ja alle 20 MW kaukolämpö) ja maatalous, jätehuolto sekä palvelut ja osa teollisuudesta. Valtioneuvosto päivittää energia- ja ilmastostrategiaa, ja samaan aikaan laaditaan keskipitkän aikavälin ilmastopoliittista suunnitelmaa.

Liikenteen osuus on noin viidennes maan kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energian käyttö puolestaan edustaa 40 % energian loppukulutuksesta. Autot ja rakennukset ovat vahvasti päästövähennysten keskiössä lähivuosina ja vuosikymmeninä.

Energiatehokkuutta, valintoja ja muutoksia

Liikenteessä olevan yli 3 miljoonan kappaleen henkilöauton keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 11,3 vuotta. Puolet autoista oli siis keski-ikää nuorempia ja puolet vanhempia. Uusia autoja myydään 100 000–120 000 vuodessa. Kokonaan uusi autokanta meillä on noin 26 vuoden kuluttua.

Voimme valita vanhan auton tilalle energiapihin mallin. Tällöin kyseessä on satsaus energiatehokkuuteen. Jättämällä ajamatta 100 km viikossa tai ajotapaa parantamalla kuluu vähemmän polttoainetta. Energiansäästö syntyy sekä auton valinnassa että ajomäärän muutoksesta. Järjestelmään kohdistuvasta muutoksesta on kyse silloin, kun autonvaihdon pohdiskelu johtaakin joukkoliikenteen tai polkupyörän valintaan. Energiansäästövaikutuksia on tällöin vaikeampi vertailla, vaikka kokonaisuuden kannalta muutos on ilmeisen hyödyllinen.

Huomio päivittäiseen energiankäyttöön

Energiaperäisiä päästöjä voidaan vähentää monella tavalla ja eri vaiheissa. Vaihtamalla energialähde haitattomampaan, tuottamalla ja siirtämällä energiaa tehokkaammin sekä tehostamisinvestoinnilla tai vähentämällä määrätietoisesti kulutusta.

Taloudellisesti kannattava energialähteen vaihto tai rakennuksen peruskorjaus tehdään käytännössä melko harvoin. Vaiheittainen ja tiettyjä rakennusosia koskeva korjaus on huomattavasti yleisempää. Siksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota päivittäiseen energian käyttöön ja sen säätömahdollisuuksiin. Vanha nyrkkisääntö: 1 celsiusaste sisälämpötilassa on 5 % lämpölaskussa pätee edelleen.

Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, 1–2 % vuodessa. Uusiutumisen aikajänne on siis vähintään 100 vuotta. Uudisrakennusten osalta velvoitteet siirtyä lähes nollaenergiarakentamiseen ja energiatodistusmenettely johtavat osaltaan vääjäämättömästi systeemiseen muutokseen. Ainakin hyvää energiatodistusta varten rakennus tarvitsee paikan päältä uusiutuvaa energiaa, ellei sitä sitten ole kaukolämpönä tai sähköverkosta saatavilla. Rakennuksen omistajasta tulee tällöin käyttäjän lisäksi myös energian tuottaja.

Tietoa ja taitoa hyviin valintoihin

Ohjauskeinoissa määräysten, verojen ja tukien rinnalla huomattavasti vähäisemmälle painotukselle tuntuu jääneen energian käyttäjien oma osaaminen ja sen vahvistaminen. Tätä tarvitaan, olipa sitten kyse hypystä aivan uudenlaisiin järjestelmiin tai vanhan koetun tekniikan ymmärtämisestä ja käytöstä.

Järjestelmällinen, puolueeton ja pitkäkestoinen neuvonta ja koulutus vaikuttavat energian käyttöön ja myös valintoihin. Tavallisen kuluttajan, yrittäjän tai taloyhtiön on edelleenkin vaikea tehdä valintaa aurinkopaneelin, lämpöpumpun, lämmityskattilan uusinnan tai talon lisäeristämisen välillä. Eri vaihtoehtoihin perehtyminen kannattaa. Myös laitteiden oikealla käytöllä saadaan aikaan merkittäviä hyötyjä.  

Luoma Kalevi

Kalevi Luoma
Energiainsinööri
Kuntaliitto

 


ENERGIA 2016 BLOGISSA

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland