Energia 2016 Blogi

16. syyskuuta 2016 14.45

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa

Viime aikoina kukaan energiapolitiikkaa seuraava ei ole voinut välttyä keskustelulta hallituksen biotalous- ja bioenergiapolitiikasta ja sen oikeansuuntaisuudesta. Keskustelussa jää usein täysin pimentoon se, että puu on elintärkeä polttoaine Suomen, EU:n ja koko maailman energiajärjestelmässä. metsäkone

Puun korvaaminen jollain muulla energialähteellä ei ole triviaalia. Maailmassa uusiutuvan energian osuus kaikesta primäärienergiasta on vasta 13,8 %. Fossiilisen energian osuus on 81%. Uusiutuvan energian osuudesta puun osuus on noin kaksi kolmannesta. Tästä syystä hallitustenvälinen IPCC on arvioinut viidennessä arviointiraportissaan (2014) että bioenergiaa tarvitaan myös jatkossa, jos maailmassa halutaan luopua fossiilisista polttoaineista ja rajoittaa ilmastonmuutosta.

 Suomessakin fossiilista energiaa on vielä runsaasti (38 % kokonaiskulutuksesta) ja puun osuus Suomessa on yli 80 % kaikesta uusiutuvasta energiasta. Visioita vaikkapa energiajärjestelmän sähköistymisestä on hyvä muodostaa, mutta todellisuus on vielä erilainen: muiden kuin polttamiseen perustuvien energialähteiden osuus on vasta kolmannes ja siitäkin ydinvoiman osuus on 19 % ja sähkön nettotuonnin 5 %. Puun rooli on erityisen suuri lämmöntuotannossa.  Liikennekäyttö on kasvussa ja kesällä esitelty EU-lainsäädäntö tulee pakottamaan siihen. Sähköntuotannossa puun rooli on paljon vähäisempi.

Jos bioenergian käyttöä pitäisi merkittävästi rajoittaa, tavoitteita uusiutuvan energian lisäämiselle olisi hyvin vaikea ja kallista saavuttaa. IPCC:n arvion mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset kasvaisivat maailmassa yli 60%. Suomi on saavuttanut vuodelle 2020 EU-lainsäädännössä asetetun uusiutuvan energian tavoitteen jo vuonna 2014. Tämä on ollut mahdollista, koska bioenergian käyttöä on pystytty lisäämään hyvin kustannustehokkaasti vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kuvaavaa on se, että Suomen ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäkuntia edustavassa HINKU-hankkeessa on onnistuttu vähentämään päästöjä 21 % vuosien 2007 ja 2013 välillä ja merkittävin syy päästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen sekä kaukolämmössä että erillislämmityksessä fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön.

Puun hankinta työllistää suomalaisia etenkin haja-asutusalueilla. Puuta on helppo varastoida ja sitä on käytössä silloin kun on pimeä ja kylmä. Puu on uusiutuvaa ja sopii siksi hyvin Pariisin ilmastosopimuksen maailmaan. Jo 1960-70 –lukujen taitteesta alkaen Suomen metsiin sitoutuu joka vuosi – joka ainoa vuosi - hiiltä ilmakehästä enemmän kuin sitä sieltä vapautuu. Vuonna 2015 hiilinielun koko oli yli 40% kokonaispäästöistä ja yli kolme neljännestä niistä päästöistä, jotka ovat EU:n jäsenmaiden ohjauksessa päästökaupan ulkopuolella. Ilmastosopimuksen raportointiajalta 1990 - 2015 Suomen metsät ja maaperä ovat sitoneet hiiltä 585 MtCO2. Tästä helpotusta ilmastotoimiin muilla sektoreilla on saatu vain 3 Mt – sitäkään ei lopulta edes tarvittu.

 Harri Laurikka

Harri Laurikka
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja


ENERGIA 2016 BLOGISSA

Energia 2016 blogien äänellä: Linjauksia energian ja ilmaston tulevaisuudesta
13.12.2016: Kooste

Luonto tuo meille vihreää energiaa
22.10.2016: Aslak de Silva, myynti- ja markkinointijohtaja, Narturvention

Pyhäjoella valmistaudutaan tulevaan
18.10.2016: Juha Miikkulainen Fennovoiman kehityspäällikkö

Kuluttaja siirtyy takapenkiltä kuskin paikalle
14.10.20116: Andy Lundström Chief Business Development Officer There Corporation

Yrityksille lisätuloja sähkön kysyntäjoustosta
13.10.2016: Markus Logren Kehityspäällikkö (DI) Helen

Energia-alan bloggarit: vaikuttamista ja verkostoitumista
13.10.2016: Energiamessut & Medita Communication Oy

World Energy Congress tulee Tampereelle
6.10.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland

Energiatehokkuuden parantaminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa
30.9.2016: Ari Järvinen, toimitusjohtaja, Lamit Oy

Ekologisessa kaupungissa asuu onnellisia asukkaita
27.9.2016: Katariina Lemetyinen, myyntipäällikkö, Expomark Oy

Energiamurros haastaa myös yritysten liiketoimintamallit – mitä tekee UPM Energy?
26.9.2016: Anne Särkilahti, johtaja, UPM Energy

Puu on elintärkeää uusiutuvaa lähienergiaa
16.9.2016: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry

Pientuotanto on yhä useamman ulottuvilla - tietoa tarvitaan
13.9.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergiamliitto ry 

Energian käyttäjät päästöjen vähentäjinä
9.9.2016: Kalevi Luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

Energiatehokas juna - ympäristöä ja asiakasta varten
6.9.2016: Nina Mähönen, Suunnittelupäällikkö rautatielogistiikka, VR Transpoint

Tietoverkkoratkaisut ovat osa nykyaikaista energiainfraa
26.8.2016: Kari Keinänen, Tietoverkot-liiketoiminnan johtaja, Voimatel

Valinnoilla tehokkaampaan energian käyttöön
19.8.2016: Saila Seppo, Uusi energia akatemiaohjelman ohjelmapäällikkö, Suomen Akatemia

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan joukon ihmisiä ympäri maatamme
20.6.2016: Tapio Tuomi, järjestöpäällikkö, Suomen Lähienergialiitto ry

Yli 1000 MW kotimaista päästötöntä energiaa – tuulivoiman kehittäminen jatkuu
8.4.2016: Anna Tiihonen, tiedottaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

Energia 2016 – Kurkistus energian tulevaisuuteen
10.3.2016: Lauri Muranen, toiminnanjohtaja, WEC Finland